屋根のある風景
- フィンランドで過ごした13年 -

竹内 晧 / 水彩画展にあたり
2021年8月

屋根のある風景

僕は56歳で単身フィンランドに留学し、そこで幸いにも13年間の研究生活を送る機会に恵まれた。
80歳を過ぎた現在も健康に恵まれ、また、この様な体験が出来たことを大変うれしく思っている。
これは多くのフィンランドの友人や、家族の協力なしでは成し得なかったことで、皆さんに深く感謝をしている。
滞在中、暇を見ては好きなスケッチを試みた。そうした資料を見ながら、このコロナ禍の自粛期間に、少しでも纏め整理しておこうと思い、この展覧会を企画した次第である。

図1.ヘルシンキの屋根
図1.ヘルシンキの屋根

vuoden 2021 näyttelyni sisältö

Olen onnellinen, että minulla oli mahdollisuus mennä Suomeen, Turun yliopistoon opiskelemaan Suomen kieltä v.1996-1999. Tämän jälkeen aloin tutkimaan Tampereen teknillisessä yliopistossa suomalaisten puukirkkojen rakennusmenetelmää v.1999-2009.
Olen kiitollinen suomalaisille ystävilleni ja perheelleni, että pystyin asumaan ja opiskelemaan Suomessa näin pitkän aikaa.
Ollessani Suomessa piirsin mieleenpainuvia maisemia koko ajan vihkooni. Niiden perusteella maalasin korona aikana kuvia kotona. Esittelin niistä 32 kuvaa näyttelyssäni.

Turun elämäni (v.1996~99 kevät)

Ensi opiskelin Turun yliopistossa Suomen kieltä ”Suomen kieltä ja kulttuuria ulkomalaisille” kurssilla. Opiskelu oli vaikeaa 56- vuotiaalle vanhukselle. Onneksi Asko Pitkänen ja Antti Räsänen asuivat Turussa ja he auttoivat minua. Useimmat muut oppilaat olivat noin 20-vuotiaita. Monet valmistuivat yhdessä tai puolessatoista vuodessa. Minä opiskelin siellä kolme vuotta.
Turku oli aikoinaan Suomen pääkaupunki. Se on kaupunki, joka on saanut paljon vaikutteita Ruotsista ja menestyi hyvin. Turun yliopiston laitokset sijaitsevat Turun tuomiokirkon takana Aurajoen rannalla. Minä pyörailin yliopistoon tuomiokirkon kautta (kuva2). Turun tuomiokirkko on arvostettu kirkko, jolla oli piispaistuin 1200-luvulla.
Aurajoen varrella oli rivi suuria lehmuspuita ja se oli yksi kaupungin kauneimmista paikoista. Kesän alussa lehmukset loistivat raikkaan vihreinä. Opiskelijat tulivat ottamaan aurinkoa Aurajoen rannalle. Alku kesä oli kaunein kausi pitkän talven jälkeen (kuva3).
Kun olin väsynyt opiskeluun, menin Turun linnan ympäri polkupyörällä ja mieli tuli virkeämmäksi (kuva4).
50 kilometriä Turusta länteen on pieni kylä nimeltä Merimasku. Täällä on suloinen puukirkko ja vierailin siellä usein (kuva5). Tämä kirkko motivoi minua tutkimaan kirkkojen puurakennusmenetelmää.

Tampereen elämäni (1999~2009 kesä)

Asuttuani Turussa kolme vuotta, muutin Tampereelle. Se on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Kaupungin pohjois- ja eteläpuolella on suuri järvi ja näitä kahta järveä yhdistävä koski kulkee kaupungin keskustan läpi. Aikoinaan sukotlantilaisia tuli Tampereelle ja he rakensivat tiilitehtaita kosken molemmille rannoille muodostaen kauniin kaupunkikuvan (kuva6)(kuva7). Minä tutkin puukirkkojen rakennusmenetelmää Tampereen teknillisessä yliopistossa jatko-opiskelijana. Ja yhtäkkiä kymmenen vuotta oli kulunut.
Oli erittäin kätevää mennä Tampereelta tutkimaan alueen vanhoja kirkkoja. Myös Pellervon kadun naapurit olivat ystävällisiä ja minua kutsuttiin usein kahville. Reijo Viitanen, linja-auto yrityksen johtaja, vei minut autolla alueen vanhoihin kirkkoihin. Hän oli hyvä yhteistyökumppani tutkimuksessani.

Menin Helsinkiin kirjastoon

Menin tutkimaan puukirkkojen aineistoa Helsingin yliopiston taidehistorian kirjastoon. Tämä kirjasto on Engelin suunnittelema ja sen edessä on Senaatintori (kuva8). Siellä on valtava määrä materiaalia. Tutkiessani havaitsin, että suomalaisen puukirkon kattotuoliin vaikuttivat useat Uppsalan ympärillä sijaitsevat kivikirkot.
Kun vierailin Helsingissä, asuin Punaisen Ristin vierashuoneessa. Se sijaitsi kaupungin keskustan eteläosassa 1800-luvun jugendtyylisessä rakennuksessa. Näkymä sisäpihalle huoneesta oli tyyni ja rauhallinen (kuva9).
Helsingin kattomaisema (kuva1) on luonnoksesta, jonka piirsin kun vierailin tuomiokirkossa kesällä v.1987 ja kiipesin kirkon katolle ystäväni kirkkoopas Juha Laitisen kanssa.

Muistoja Uppsalasta ja Tallinnasta.

Kävin Uppsalassa useita kertoja. Vuokrasin polkupyörän ja tutustuin viikon ajan ympäröiviin kivikirkkoihin. Kristinusko tuli Uppsalaan varhain ja1400-luvulla sinne rakennettiin upea goottilainen katedraali. Yliopisto perustettiin 1470-luvulla. Tämä rauhallinen ja suosittu kaupunki teki minuun syvän vaikutuksen (kuva10).
Tallinna on kahden ja puolen tunnin merimatkan päässä Helsingistä. Vanha kaupunki on kuin menisi ajassa taaksepäin keskiaikaiseen kaupunkiin. Näkymä katoille tornin yläpuolelta oli poikkeuksellinen (kuva11). Suomessa ollessani vierailin Tallinnassa yli 20 kertaa.

Viivoilla piirtäminen

Kattomaisema on näyttelyni aihe. Jos katson kattomaisemaa ymmärrän miten kaupunki muodostui ja samalla näen ihmisten elämäntapoja.
Piirrän viivoja conte-lyijykynillä ja väriliiduilla ja maalaan sitten vesiväreillä. Mielestäni linjojen kauneus on tärkein. Viivat ilmaisevat piirtämisen aikaista jännitystä ja energiaa・・rytmisesti, kuten tanssia. En ole kiinnostunut liikkumattomista linjoista.
Noin 40vuotta sitten piirsin usein poikani. Tallensin hetken, kun hän katsoi televisiota ja rentoutui. Toivon, että hänen elämänsä etenee linjassa (kuva12).
Toivon, että piirtämäni vilkaat viivat kuvaavat pohoismaiden raikasta ilmaa, virkistävää tuulta ja lisäksi asuvien ihmisten elämän tunnetta. Tie on vielä kaukana・・・
(Teksti: Akira Takeuchi, avustaja: Pia Aizawa 9.10.2021)